Vuosi 2018

Musiikin puolella, yllätys yllätys, tuli taas kuunneltua niitä samoja vanhoja, paras uusi löytö oli The Buggles, jonka molemmat levyt ovat oikein mainioita. Jotenkin ne vain iskevät omaan makuuni. Suosikkibiisejä oli ainakin A Flock of Seagullsin Space Age Love Song (laitetaan tämä Jennifer Connellyä sisältävä video, kukaan tuskin valittaa). Myös Alison Moyetin The Windmills of your Mind -versio iski, eivät ole kyllä muutkaan versiot oikein tuttuja https://www.youtube.com/watch?v=-vfAi9HS4BQ Myös Dexy's Midnight Runnersin This Is What She's Likestä taisin innostua tämän vuoden puolella https://www.youtube.com/watch?v=o94-YJlyCa4

Elokuvia tuli katsottua aika laiskasti. Kesällä tuli nimittäin katsottua Babylon 5 uudelleen, ensimmäisestä katselukerrasta oli 10 vuotta. Jos olisin B5-urakan saanut nopeammin hoidettuja niin ehkä olisin uudelleenkatsellut myös Twin Peaksin, jotenkin se pitää katsoa kesällä tai alkusyksystä. Loppuvuodesta innostuin taas katselemaan elokuvia. Paras 2018 katsottu oli Inside Llewyn Davis, se odotti kovalevyllä kauan ja kyllähän se tiesi hyväksi, mutta ei ollut sopiva katselufiilis aiemmin.

Kirjoja tuli luettua 52 eli varsin hyvin, koska mukana useita mammuttiteoksia ja vaikeita tapauksia (luin tänä vuonna Finnegans Waken! FW tuo kyllä hauskoja tuloksia googlen kuvahaussa). Parhaita olivat Faulknerin Absalom, Absalom, Randin Kun maailma järkkyi, Täällä Pohjantähden alla, McCartryn Veren ääriin, Pynchonin Against the Day. Elämäkertojen puolelta esimerkiksi Phil Collinsin omaelämäkerta ja pari kirjaa Roman Polanskista. Myös Jussi Parviaisesta kertova Jumalan rakastaja oli hyvä, en tiennyt miehestä paljoakaan lukuunottamatta uudempia kohuja, mutta kirjan perusteella todella viisas henkilö.