Vähän Pepe Willbergistä

Pitihän tuo Pepe & Saimaa -levy kuunnella, kun sitä on kehuttu vaikka missä. En sano yleensä levyistä paljoa pelkän ensikuuntelun jälkeen, enkä nytkään. Mutta voin kertoa, että ymmärrän miksi levyä kehutaan, ja kylmät väreetkin tuli pari kertaa.

En tunne Pepe Willbergin tuotantoa juurikaan. Ja ensimmäinen miehestä mieleen tuleva asia liittyy yli 10 vuotta sitten radiosta tulleeseen juttuun. RadioMafian DJ Norppa mainitsi että Pepe oli kertonut jossain haastattelussa, mahdollisesti sellaisessa joka liittyi herran elämäntyön juhlimiseen, kuinka hän suunnilleen ei ole tehnyt klassikkoja eikä oikeastaan mitään ikimuistoista. Norppa sitten lohdutteli että kyllähän mies on hienoa musiikkia tehnyt. Kuten sanoin, en tunne Pepen tuotantoa, mutta nykyisinkin tulee mieleen aina tuo juttu. Miettii että onko hän jotenkin surullinen ja pettynyt uraansa. Toivottavasti ei ainakaan enää.

Hämmentävä Deserter's Songs -versio Spotifyssä

Yleensä kävelylenkeillä soitan musiikin itse laitteelta, ts. kännykän muistista tai kortilta. No, tällä hetkellä sattui olemaan jotain pieniä teknisiä ongelmia uusien levyjen siirtämisessä, joten päätin kuunnella jotain Spotifyssä. Nykyaikaa siis, kai nykyään ihmiset kuuntelevät vähemmän "tavallisia" mp3:ia. Eipä erillisia soittimiakaan myydä varmaan paljoa.

Valitsin kuunneltavaksi Mercury Revin Deserter's Songsin. Se oli melko tuttu, kuuntelin sitä joskus jonkin verran. Aloitusbiisi Holes oli soinut enemmänkin, ja nyt huomasin jotain outoa. Eikö laulun pitäisi jo alkaa? Mietin olenko muistanut väärin. Tai olenko kuunnellut koko ajan jotain eri versiota. Mutta ilman laulua Holes vain jatkui, kunnes päättyi. Ja tajusin että tässä oli jonkinlainen instrumentaaliversio. Aluksi olin pettynyt, mutta ajattelin että kuunnellaan nyt sitten. Holesin jälkeen tuli Tonite it Shows, ja sen jälkeen Endlessly, mutta siinä olikin taas laulua!

En tiedä mikä ihmeversio on kyseessä. Spotifyssä on kyllä levyn instrumentaaliversio, mutta myös tavallinen, ja tuskin sellaista jossa osa biiseistä on korvattu instrumentaaleina. Kun kuuntelen levyn Spotifystä, olen tallentanut sen ennalta soittolistaksi. Näin voin poistaa bonusbiisit. Tuon Deserter's Songsin olin tallentanut jo varmaan kauan aikaa sitten, eli ehkä silloin Spotifyssä oli jokin outo versio..

No, eipä tuo mikään iso juttu ole, mutta taas sai huomata että pitää olla tarkkana. Mietin onko moni tutustunut johonkin levyyn niin että siitä puuttuu biisejä, siinä on vääriä versioita jne.

Kodi, last.fm ja scrobblaus

Last.fm on blokannut Kodin. Jos Kodi ei ole tuttu ohjelma, niin se tunnettiin ennen nimellä XBMC. Kyseessä on musiikkia, videota yms toistava ohjelma, jota fanitan. Musiikin kuuntelen nykyään lähinnä Kodilla, joten ärsyttäähän tuo. No, Spotifyä tulee käytettyä kännykässä, ja näemmä kännyn saa scrobblaamaan muunkin soitettavan musiikin.

Joskus sitä on pohtinut onko soitettavan musiikin lähettämisessä mitään järkeä. Ehkä eniten mietityttää se, että unimusat päätyvät last.fm:ään.  Olen ne sivun mukaan kuunnellut, mutten välttämättä kuullut. Toisaalta joskus on myös kiva vilkaista milloin on nukahtanut, jos muistaa viimeisen kuulemansa biisin, last.fm:n kun näyttää montako minuuttia tai tuntia sitten se soi..

Jossain vaiheessa resetoin last.fm -statsini, ja se harmittaa. Taisi olla syynä että joku biisi näkyi live-versiona, ei sen kummepaa. Mitään hienostelua ei ole asian takana, samoja Genesiksiä yms kuuntelen vieläkin. Tuolloin olin juuri kuunnellut Zappaa paljon, muistaakseni 10 000 biisiä, seuraavaksi soitetuimmat olivat 3000:ssa..

Van Halen - Van Halen ja muuta heviä

Van Halenin debyytti on niitä levyjä, joista ei ajatellut koskaan tykkäävänsä, tai ehkä edes kuuntelevansa. Hevi ei oikein ole omaa alaani, hyviä bändejä toki on, mutta kun progessakin riittää tuntemattomia artisteja, joten miksi laittaa pyörimään jotain tälläistä.. Kyllähän sitä kersana tuli Jump-biisiä kuunneltua, mutta sittemmin ajatellut että tuskin tulen Van Halenista koskaan tykkäämään.

No, tästä levystä tuli luettua niin paljon kehuja että pitihän se kuitenkin testata. Monille kiekko taisi olla aika nostalginen, ja myös sellainen jonka musiikki oli aikoinaan ennenkuulumatonta. Biisilistaa lukiessa tuli mieleen että taitaa olla myös niitä albumeita, jossa on alkupuolella ne tunnetuimmat biisit.. Siis ehkäpä jopa koko bändin tuotannon tunnetuimmat. Ja onhan se niin, mutta kelpo musiikkia on toisellakin puoliskolla. Musiikki ei ole myöskään liian vakavaa.

Ihan oikeasti, tykkään tästä levystä. Aina joskus iskee kaikenmaailman jazz-, kantri-, klassinen yms. -kuumeita. Nyt on pienoinen hevikuume. Motörheadia lähinnä kuunnellut, ja AC/DC:tä, ei kummempia. Kirjastosta tuli lainattua kirja nimeltä 101 Heavy Metal -albumia, jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään. Hämmentävä kirja, teksti on välillä sekavaa ja virheitä löytyy, esim. Black Sabbathin Master of Realityn mainitaan olevan vuodelta 2005, ja Iron Maidenilta kehutaan Piece of Mind -BIISIÄ. No, kai tuosta joitain hyviä levyjäkin löytyy.

Italoproge, mahdollisesti oikeasti hyvää

Kun on progea tullut kuunneltua noin 15 vuotta, niin oli jo aikakin tutustua italoprogeen. Aloitin Premiata Forneria Marconin levyllä Per un amico, joka lienee tuon progen alagenren klassisimpia, ellei klassisin teos. Ja onhan se hyvä. Todella hyvä. Per un amico on vain 35 minuuttia pitkä, biisitkään eivät ole yhtä pitkiä kuin progessa pahimmillaan/parhaimmillaan. Aloitusbiisi Appena un po' on varsinkin soinut paljon, piti laittaa autoonkin kuunneltavaksi.

Storia di un minutoa olen myös kuunnellut, kyseessä on siis PFM:n ensimmäinen levy. Laatutavaraa sekin, 70-luvun tyyliin nämä kaksi levyä ilmestyivät samana vuonna. Kolmoslevyä L'isola di nienteä olen kuunnellut vähemmän, mutta hyvältä vaikuttaa sekin.

Seuraavaksi voisi tutustua Banco del Mutuo Soccorson tuotantoon. Saa nähdä miten paljon italoprogesta lopulta innostun. Ainakin voisi perehtyä niin että osaisi kirjoittaa edes osan yhtyeistä ja levyjennimistä ulkoa..

Knight of Cups, ja muut Terrence Malick -trailerit

Knight of Cupsin traileri ilmestyi jo joku aika sitten, mutta sitä tulee aina välillä katsottua. On se niin hieno. Malickin leffoista eivät kaikki pidä, mutta luulisi tuon kaltaisen trailerin tekevän vaikutuksen sen leffateatterissa näkevään satunnaiseen katsojaan.

Täytyy myöntää, en ollut niitä joihin The Tree of Life -traileri iski heti. Pari katselua ehkä meni, mikä tuntuu oudolta, sillä nyt se on suosikkejani. Knight of Cups toimi itselläni heti, en kyllä osaa sanoa kummasta pidän enemmän. Muuten, YouTuben katsotuin The Tree of Life -traileri on versio, jossa ei ole ollenkaan puhetta. En tiedä mikä sen tarina on, onko kyseessä joku moka, sillä puhuvat suut vaikuttavat oudoilta ilman ääntä..

Malickin paluun jälkeen tekemä leffakolmikko Veteen piirrety viiva/The New World/The Tree of Life on niin mahtava, että niiden jälkeen To the Wonder tuntui oudolta. Siitä eivät tykänneet monet Malick-fanitkaan, joillekin se oli välityö, joidenkin mielestä se tuntui Malickin tekemältä Malick-pastissilta/parodialta. En kyllä sano siitä itse vielä mitään lopullista, sillä olen nähnyt sen vain kerran. En myöskään muista traileristakaan mitään. Mutta toivon, että nyt tulisi taas "suurempi" elokuva, joka tarjoaisi selvästi jotain uutta.