Luettua ja katsottua

Thomas Pynchonin V oli taattua laatua, vaikka miehen ensimmäinen olikin. Kirjassa mainittiin Kuopio. V sai hetkeksi innostumaan kirjoista ja elokuvista, joiden aiheena on tutkimusmatkat, vakoojat ja yleensäkin seikkailu. Tajusin että noista aiheista kirjoja riittää, ja elokuvia/sarjafilmejä löytyy varmasti public domainina, aikakaudelta johon esimerkiksi Indiana Jonesit sijoittuvat. Muistin myös että kersana taisin ainakin yrittää lukea Tarzan-kirjoja.

No, ehä innostus ei ehkä kauan kestänyt, mutta palaan asiaan varmaan joskus. V:n jälkeen luin kyllä Robinson Crusoen. Älytöntä ajatella että se on vuodelta 1719. Lukemani versio sisälsi myös jatko-osan. Näissä vanhoissa tarinoissa on aina hienoa kuinka normaalia on, että odotetaan jossain paikassa esimerkiksi sään parantumista viikko/kuukausikaupalla.

Monty Pythonin maailma tuli myös luettua. Osa pythoneista sai kouluissa armeijakoulutusta, kaiketi silloin tavatut hahmot innoittivat Elämän tarkoitus -sketsiin https://www.youtube.com/watch?v=nLJ8ILIE780 Ja se taas varmaan tähän huomioon: https://twitter.com/northumbriana/status/795398574112706560

Pekka Tarkan Pentti Saarikoski II on nyt myös luettu, ensimmäinen osa jo vuosi sitten. Ja The Room -elokuvan teosta kertova The Disaster Artist oli juuri niin hieno kuin kehuttiin. Luulin Tommy Wiseauta vain vähän oudoksi, mutta mies onkin ihan käsittämätön. En ole nähnyt The Roomia, mutta tämänkaltaisten arvostelujen ansiosta se on varsin tuttu.

Elokuvia en ole juuri katsonut, esim Knight of Cupsin kylläkin. Pidin siitä, vaikka ymmärrän että joillekin se on huonointa Malickia, lähinnä pelkkää kävelyä. Uusin Song to Song on kai samaa maata myös. Kovalevyltä löytyi myös Rob Roy -tallennus, en katsonut elokuvaa läpi mutta kelaillessa tuli taas mieleen miksi siitä pidin kun aikoinaan televisiosta näin: Tim Roth on niin mahtavan inhottava pahis.

Yksi linkki joka on pitänyt laittaa kun on miettinyt esimerkiksi Pynchonin tai David Foster Williamsin kirjojaan varten tekemää työmäärää: http://frasierverse.wikia.com/wiki/Roz_(season_1)#1 Osataan sitä netissäkin. Kaiketi yhden miehen tuotos, tuo on siis vain yksi keksityistä sarjoista. Aluksi luulin että onko ollut joku Roz-nettisarja tjsp mistä en ole tiennyt. Pelottavan hienoa.

Sekalaista

Luen Pynchonin V.:tä, siitä tuli mieleen yksi juttu joka unohtui Infnite Jestistä kirjoittaessa mainita (muutenkin 2016-katsaus oli aika hutaistu). V.:ssä kerrotaan vitsi miehestä, joka syntyi ruuvi navassaan. Hän kulkee ympäri maailman löytääkseen jonkun joka osaisi avata sen, ja vihdoin kun joku onnistuu, miehen perse putoaa. IJ:ssä oli kertomus miehestä, joka virittelee rakennustyömaalla hissijärjestelmän köysistä ja kivillä täytetystä tynnyristä. Jossain vaiheessa tynnyrin pohja irtoaa, kivet tippuvat kuten mieskin, ja tyhjä tynnyri putoaa vielä hänen päälleen yms.

Noissa kahdessa jutussa on sellainen fiilis että olen lukenut ne joskus lapsena samoihin aikoihin. Molemmat pistivät miettimään että ovatko nämä olleet kirjailijoille uusia juttuja, vai onko joskus tämäntyylinen jopa lähtenyt jostain "vakavasta kirjasta". IJ:ssä taisi olla joku muukin samantyylinen.

Katsoin vihdoinkin Aki Kaurismäen Calamarin Unionin, se oli aivan mahtava. Mitään järkeähän siinä ei ole (elokuvassa joukko Frank-nimisiä tyyppejä lähtee matkalle Kalliosta Eiraan paremman elämän toivossa). Melkein nyt ei halua katsella niitä vakavampia Kaurismäki-elokuvia, eihän tätä voi ylittää.

Bruce Springsteenin omaelämäkerta Born to Run on hieno kirja. Kuten on myös Gogolin Kuolleet sielut, kiitos varsinkin tämän 1800-luvun lopun suomennoksen http://www.gutenberg.org/cache/epub/49404/pg49404-images.html Sen saa siis ihan ilmaiseksi ladata lukulaitteeseen yms.

Tuli vastaan mielenkiintoinen blogi: https://stopshakehoneygo.wordpress.com/ Sitä kirjoittaa Soundin toimittaja (linkin löysin tästä jutusta ).  Itse musiikkijutut eivät käsittele paljoa sellaisia bändejä mitä kuuntelen, mutta tulipahan taas mieleen että Suomessa tehdään varmasti paljon hienoa uutta musaa, pitäisi vaan alkaa kuunnella.

Infinite Jest, vuosi 2016 yms

Vuonna 2016 en lukenut kovin montaa kirjaa. Eipä siinä mitään, huippuvuodet olivat jo kauan sitten, on ihan normaalia että tahti tasaantuu. Mutta päätin kuitenkin hoitaa alta yhden mammutin viime vuonna, David Foster Wallacen Infinite Jestin. Tämän kirjan parissa vietinkin sitten pari kuukautta. Nykyään tulee kyllä vietettyä välipäivi, joten niinä päivinä kun kirjaan luin niin se eteni ihan hyvään tahtiin.

Millainen kirja Infinite Jest sitten on? Lyhyesti sanoen: todella hyvä. IJ:n pituus voi lannistaa, mutta itse en sanoisi sitä vaikeaksi kirjaksi. Tietysti on paljon sellaista mitä en tajunnut, mutta vaikka luin sen noin pitkänä aikana, niin yleensä oli helppo jatkaa ja muisti selvästi mitä mikin hahmo oli tehnyt useita lukuja aiemmin. Suurin ongelma ovat ne loppuviitteet (eräässä artikkelissa esiteltiin Wallace sanoin "novelist, essayist and footnote fetishist"), jotka ovat kyllä usein mielenkiintoisiakin. Itselleni on myös usein vaikea muistaa lyhenteitä joita Infinite Jestissä riittää.

Voin siis suositella kirjaa, jos mammuttiteokset eivät ole ongelma. Siinä on huumoria, hienoja henkilöitä, ja tapahtumat yleensäkin kirjoitettu mukaansatempaavasti (mieleenpainuvin kohta kirjassa taisi olla kun isä ja poika yrittävä korjata sänkyä). Alkoi taas tehdä mieli lukea myöskin Pynchonia. Ja toki muutakin DFW:ää jossain välissä.



---

Vuonna 2016 en siis lukenut paljoa, mutta en katsonut myöskään paljon leffoja, enkä sarjoja. Musiikinkin kuuntelu on varmaan vähentynyt. Eikö sitä vanhana jaksa? No, olen kyllä luonut vuodelle 2017 lukuhaasteen, mutta enpä sano sitä julkisesti, ei sitten tarvitse hävetä jos ei niihin lukuihin päästä. Jotenkin kyllä kirjoja on nykyään helpompi lukea. Siis kun lainaan kirjan niin se tulee nykyisin 99,99% varmuudella luettua. Jos tallennan leffan teeveestä niin katson kuukauden sisällä ehkä 5%. Ehkä pitäisi lainata elokuvia kirjastosta.. Tämän vuoden alkupuolella usea tämän aluen kirjasto muuten yhdistyy samaan verkkoon, eli lainattavaa on paljon enemmän. Hieno juttu.

Tämä blogikin on jäänyt paitsiolle, tietty yksi idea olisi aloittaa taas uusi, mutta varmaan sitäkään ei päivittäisi sitten niin aktiivisesti. Olenkin tässä miettinyt että palaisi reilusti vanhaan, eli alkaisi ylläpitää ihan perinteistä kotisivua. Siellä olisi laajempia juttua, joita voisi sitten päivittää aina välillä. Vaikkapa katsaus Genesiksen tuotantoon, kirjasuosituksia, ja tietokoneaiheista (mitä täällä ei niin ole). Saa nähdä.