Peter Gabriel, todellinen taiteilija

Genesis on maailman paras bändi, ja lähinnä Peter Gabrielin aikakauden ansiosta. Joten pitäähän minun tykätä myös miehen soolotuotannosta. Mutta, en sanoisi että olen suurin fani. Ehkä syynä on että en ole löytänyt yksittäistä levyä joka on todella kolahtanut. Joskus ajattelin vertaispaineen alla että III on se mestariteos. Sitten pidin neljännestä, vaikka siinä lähinnä ensimmäisestä puoliskosta. Ja onhan So toki hyvä.

Nykyään olen kuunnellut eniten Usia, mutta en sanoisi sitä vielä suosikikseni. Enemmän olen alkanut arvostaa soolo-Gabrielia taiteilijana, joka tekee omaa juttuaan. Esimerkiksi So voi olla jonkin mielestä helppoa poppia suurelle yleisölle. Ja jossain määrin onkin. Mutta mitä tekee Gabriel tuollaisen megamenestyksen jälkeen? Julkaisee levyn kuusi vuotta myöhemmin, ja pistää alkupuolelle putken  rauhallisia biisejä, sellaisia joista ei hittejä voisi oikein tullakaan. Viime aikoina olen kuunnellut Usilta päätösbiisi Secret Worldia. Se oli aikaisemmin niitä kappaleita, joista en muistanut mitään. Nyt se on yksi suosikkejani. Nimessäkin on jotain taikaa, varsinkin kun yksi Gabrielin livelevyistä on nimeltään Secret World Live. Pitää joskus siihen tutustua.

Usin jälkeen miehellä on toki ollut vaikka mitä projekteja, mutta seuraava varsinainen studioalbumi Usin jälkeen oli Up (2002), ja sille ei olekaan seuraajaa vielä tullut. No, ollaan tässä itsekin samalla lailla saamattomia. Muistan nähneeni Upin ilmestymisen aikoihin The Barry Williams Shown videon Levyraadissa (!), ja on sen jälkeen pitänyt katsoa se uusiksi..

Joka tapauksessa, kun kuuntelee Usin ja Upin hienoja biisejä kuten Blood of Eden ja Sky Blue, voi vain toivoa että Gabriel saa kunnon soololevyn vielä aikaiseksi. Että löytyisi taas ne pari mestariteosbiisiä, joita voi tehosoitella. Vaikka toki herra osaa myös albumikokonaisuuksia tehdä.